 |
| Paro Moissee (Riikonen) |
Iro Nesterinen Repola, Muujärvi |
Luetaan kylvettäessä, kun "karu",
(= paha elämä ) tulee ihmiseen:
Moarie emoinen neidi,
pyhä piika taivahainen,
tule tänne, tarvitah,
työnnä saunan sammalista
tätä päetä peästämäh!
|
Karhu pakenee laitumilta, kun jäljille
pirskotetaan kesäkalan suolavettä ja ja sanotaan:
Jos ma osmona olisin,
Mesikämmennä kävisin,
en olis akkojen jaloissa,
kusikinttujen kujilla,
sorkkasäärten soitimilla.
|
| |
| Buudoran akka, Outi Netsäinen |
Pekka Homanen, Saarenpää |
Keärmeen lugu
Nukku nurja kalliolla.
Ves on suustansa valahti,
ves on pitkäksi valahti,
Kivi kiilti kiiltäjäksi.
Mist on peä pahalle pandu?
Peä on pantu pagatsimesta.
Mist on silmät siitolaisen?
Silmä on sigunan jyvänä,
toinen liinan siemeninä.
|
Kalattajan loitsu
Ota onki, niele negla!
Koppoa kovera rauta!
Miun on maimani makea,
miun on siimani sileä!
Pyhä Petri, pyöräsilmä
Karjalan kalajumala,
lekuttele lierin päätä,
uittele uroneniä,
käyttele kägrähartioita.
|
| |
| Jaakko Lukkanen, Saarenpää 3.7.1897 |
|
Karhua tappamaan mennessä
Läksi mies metsälle,
uros ulkotyölle.
Mies matkasi mägeä myöten,
Koira juoksi korven rannan.
Halli haukku hartahasti.
Ei se halli tyhjää hauku,
luppakorva lullottele.
Nouse pois, nogine poiga,
nogiselta nuotivolta !
Kustapa on kieli keitolaisen?
päivä paisto pehmiäksi,
Miekasta o tuki terästä,
miekasta Kalevan pojan.
Suomen kansan vanhat runot ,osa II
SKS Helsinki 1927
J.P.
| |
|
|
Pääsivu