Repola-seuran 15. vuosikokous pidettiin Helsingissä Valkoisen salin kabinetissa 9.4.2000 Karjalan Sivistysseuran vuosikokouksen yhteydessä. Paikalle saapui 11 (yksitoista) seuran jäsentä!?

Missä olitte te kaikki pääkaupunkiseudun repolalaiset? Tunnustan hieman pettyneeni, sillä kuvittelin että tapaisin uusia tuttavuuksia, ’vanhoja’ tuttuja ja sukulaisia. Sääkin oli pilvinen ja kolea, joten kokoontuminen mukavassa seurassa olisi ollut kilpailukykyinen vaihtoehto…

Kokous oli joka tapauksessa laillinen ja päätösvaltainen. Seuran puheenjohtaja Erkki Mauranen luovutti kokouksen puheenjohtajuuden tuoreelle jäsenelle Matti Törhöselle, jonka johdolla kokous sujui mallikkaasti. Repolaisessa n:o 14 julkaistu vuosikertomus hyväksyttiin, tilinpäätös hyväksyttiin ja vastuuvapaus myönnettiin hallitukselle.

Repolan historiankirjoituksesta keskusteltiin. Historiatoimikunnan puheenjohtaja Heikki Tarma kertoi työn sujuvan aikataulussa ja suunnitelmien mukaisesti. Tutkimukset valmistuvat tämän vuoden loppuun mennessä ja kirjan kokoaminen alkaa vuoden 2001 alussa. Syksyllä 2001 kirja on sitten painettu ja voimme kokoontua Joensuuhun ’kirjapraasniekkoihin’, kuten Erkki Mauranen totesi kokouksen avauksessaan. Kuvat Repolasta kiinnostavat edelleen, vaikka paljon niitä jo on saatu. Siis kaivelkaapa vielä albumeita ja laatikoita, josko sieltä vielä löytyisi kuvia.

Syyskokouksen päättämä sääntömuutos eli palaaminen yhteen vuosikokoukseen on hyväksytty Yhdistysrekisterissä 23.2.2000. Hallitus on päättänyt ottaa uudet säännöt käyttöön 10.4.2000 alkaen. Seuraava vuosikokous on siis huhtikuussa 2001. Kokouksen paikaksi on alustavasti ajateltu jotain itäsuomalaista paikkakuntaa.

Kokouksessa keskusteltiin myös Repolan koulun tilanteesta. Oppilasmäärä on vähenemässä, kun rajavartiosto on siirretty Kostamukseen. Suomenkielen opettajaa ei valitettavasti yrityksistä huolimatta ole onnistuttu palkkaamaan. Ensi kesän sukulaismatkan lounaan tuotto on tarkoitus lahjoittaa entiseen tapaan koulun hyväksi.

Seuran kunniajäsen n:o Jorma Pikarinen on lahjoittanut 7 honkaista Suomi-kelloa Seuran putiikkiin. Kellossahan on irrotettavat Repola ja Porajärvi sekä jatkosodan jälkeen luovutetut alueet. Se on siis oiva historian opetusväline lapsille ja lapsenlapsille. Kellon hinta on 150 mk ja niitä voi tiedustella rahastonhoitaja Juhani Kyöttiseltä. Näiden kellojen jälkeen Jorma ei enää lupaa niitä tehdä.

Yhden kellon Repola-Seura lahjoitti Karjalan Sivistysseuralle sen vuosikokouksessa.

Näin muistelee vuosikokousta Seuran sihteeri Päivi Sandberg